maanantai 21. lokakuuta 2013

Onneksi olkoon!

Kilpailun oikea vastaus CORGI!

ja arvonnassa voitti ... Mirva, onneksi olkoon!

Palkinto on vielä yllätys itsellenikin :), mutta julkaistaan täällä kyllä luovuttamisen jälkeen!

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Nyt iski idealla!

Näin Seinäjoen käsityömessuilla Neenuskan osastolla tätä Noshin koiratrikoota ja sain idea tehdä samanlaiset paidat lapsille. En tiedä mikä minuun on mennyt kun täytyy "samistella" nyt kovasti :). Ja yläosaa pukkaa, vaikka housujen tarve olisi suurempi...

Kankaan väri on kovin poikamainen, mutta jos joukkoon lisää väriä, muotoa, pituutta, yksityiskohtia, niin... saa neitimäisyyttäkin esiin! Simpukka ainakin tuumasi, että IHANA! Mekko on kokeiluversio, kaava on yhdistelmä hyväksihavaittua Suuren Käsityölehden paidan kaavaa 3/2007, koko 134 cm ja racerback mekon helmaa, taskut piirsin vapaalla kädellä. Tuo kanttaaminen ei ole koskaan minulla mitenkään onnistunut, mutta nyt olen tyytyväinen, paitsi, kaksoisneulan ommel purkaantuu, MIKSI?!


 NEITIkoira :)








Tavoistani poiketen toteutin suunnitelmani heti ja tein asuun sopivat leggarit, näissä kaavana Muotimuksujen leggarit, koko 128. Asuun sopivaksi leggarit tekee tietenkin kangas, sekä resorit lahkeissa ja koira-aplikaatio. Pallokangas Triteksiltä (jossa pitäisi päästä käymään...) resorit jostain...












Sovituskuvia en saanut, kun mallit eivät pysyneet paikoillaan. Ja ennen näitäkin kuvia täytyi molempien vaatteet vielä pestäkin, jäivät heti käyttöön. Mutta tässä tytön setti vielä kokonaisuudessaan:


Koska tyttö sai paidan sijasta mekon, ei kangas sitten riittänytkään pojan paitaan, vaikka tuo pikkuinen vielä onkin (kaava Ottobresta koko 104 cm, vastaa 92/98 cm). Joten, eikun inspiroitumaan, ja tällä kertaa se olikin helppoa. Itse asiassa tuossa toisessa paidassa olivat molemmat hihat ensin koirakangasta, mutta ei se oikein ollut mieleinen. Mieskin kannusti purkamaan ?! joten olihan se pakko tehdä uudestaan. Koska minulla oli nyt valmiiksi ommeltu ylimääräinen hiha, niin olihan nuukaliinin "pakko" tehdä se toinenkin paita. Varastoista löytyi samanlaatuista mustaa trikoota, joten applikointiharjoitteluksi meni. Tuo kaksi puoleinen liimaharso on kyllä kätevää, ennen olen applikoinut ilman tai yksipuoleisella.






Pikku-ukko "tarvitsi" tietenkin myös asuun sopivat housut, musta kangas paksua joustocollegea, eräästä tukkuliikkeestä löysin pienen palan, riitti juuri Hupsis-housuihin koossa 92. Näistä tuli kyllä IHANAT! Tässä koko Pikku-ukon setti, paidat myös takaa kuvattuna.



torstai 10. lokakuuta 2013

Vähän vanhaakin...

Tässä postauksessa nyt vanhempiakin ompeluita, laitan tänne ennekuin unohtuu... Nämä työt siis ajalta ennen blogia :)


Viime syksynä ompelin haalarin Pikku-ukolle. Kangas on Mummon vanhasta velourisesta kylpytakista, vetoketjun maltoin tällä kertaa ostaa :) Tätä pidettiin paljon, vaikka vaipan kanssa ei mitenkään kätevä tuo haaraan jäävä vetoketju, haalari on riisuttava kokonaan vaippaa vaihdettaessa.

Tässä hupparissa on sama kaava kuin syystakissa "Be Carefull out There" muistaakseni. Oikein oli mukava. Tämä lähti kiitoksena vaatteiden lainasta eräälle reippaalle pikkumiehelle. Kangas on ostettu Pehemiältä ja on valmiina vaatteena paljon kivempi kuin kankaana. Minulla kesti kauan ennekuin keksin mitä siitä tehdä, mutta aikas mukava tuli. Vetoketjun ompelu tässä työssä haasteena. Hupparit olivat pipojen jälkeen THE juttu", siksi niitä niin monta.











Kun muut perheenjäsenet saivat hatut itselleen, sai Pikku-ukko haarem housut. Pikku-ukon pää oli viime syksynä niin pieni, että tuskin olisin siihen saanut velourhattua mahtumaan, vaikka kuinka olisin yrittänyt. Kissa oli IN, koska HERRA Kissa muutti meille viime syksynä ja on nyt vienyt sekä talon parhaan paikan (kunnostamani nojatuolin) että minun hermonikin. Aiemmin meillä seikkaili tuo kilpailun koira.











Vierailin paikallisessa kangaskaupassa ja sieltä löytyi nämä aarteet. Simpukka tykkäsi kovasti Me&I:n kaivuripaidasta aikoinaan ja edelleen pyysi samanlaista paitaa itselleen. Tein nämä ja kyllä näitä on pidettykin! Nyt tytön paidassa on jo reikäkin, mutta aina ottaa sen vaan kaapista. Ajattelin, että lyhennän hihan Pikku-ukkoa vartten, pitkät resorit ovat ehkä hieman naiselliset? Velour riitti juuri näihin Hupsis -housuihin ja liiviin (joka ei koskaan päässyt käyttöön asti).


ValokuvaKirpparilta löysin pussillisen raitatrikoota, Nanson luultavasti. Niistä tietenkin jotain vaatetta Pikku-ukolle :) Harjoittelin applikaatiota, kuva yrittää esittää lego -palikkaa. Tukikangas applikaatiokuvan takana ja tiheämpi tikki olisivat pelastaneet paidan. Paita on malliltaan kiva, satulahihainen, joku Ottobren kaava. Koko tässä on 104, pieniä nämä Ottobren kaavat!



Valokuva
Vankikarkurin asussa on leikitelty raidoilla, kaikki saumat, myös keskellä! on ommeltu niin, että raidat alkavat eri kohdista. Housut olivat ihanat kesällä, kun ovat niin ohkaiset ja kevyet.


 



ValokuvaNosh Organicsin ihanasta, pehmeästä puuvillatrikoosta body, kokos 86/92. Kaava jostain SK:sta. Kangas otti väriä pesussa, mutta kloriittipesun jälkeen oli kuin uusi. Nyppääntyy  pesuissa enemmän kuin elastaania sisältävät kankaat, miinusta siitä. Kankaan ostopaikkaa en muista, joku nettikauppa kuitenkin.

Pipoa pukkaa ja KILPAILUA!


Olen tehnyt nämä hatut jo viime vuoden viimoilta suojaamaan, mutta postataan ne nyt tänne. Kaavan sain ystävältä ja on tosi hyvä, koska suojaa korvia. Itselle ja tytölle pipoja kaksi, isolle ukolle yksi. Näitä lähti lahjaksi yksi vihreäkeltainen (muistaakseni) koira-applikaatiolla, mutta siitä ei tietenkään ole kuvaa :C. Mulla on sellainen pahe, että kun keksin jotain kivaa, teen niitä niin kauan kunnes löydän uuden intohimon kohteen.


Nämä pipot itselle, Myllymuksujen peikkojoustofrotee ja Nanson punainen trikoo/neulos yhdistelmä syksyyn velourinen kissassa myssy talveen. Kissan tassu applikoitu hatun taakse. Velourit  Kestovaippakauppasta. Typylle merenneito trikoo (kirppikseltä löydetty pala) ja nanson vaaleanpunainen trikoo yhdistelmä. Tytön suosikki :). Norsut pipo vielä vanhempaa tuotantoa, mutta jäi tytöllä käyttämättä on nyt pikku-ukolla :)




Simpukalle ja isolle ukolle velouriset pipot talveen. Hieman iso tuo ukon pipo, pitänee pestä 60 asteessa pariin otteeseen :)











ValokuvaPikku-ukolle takki syksyyn. Tässä ompelussa harjoittelin vuorin ompelua ja vetoketjun ompelua sinne vuorin väliin. Raikas takki, todennäköisesti ei vain mahdu keväällä...  Kaava on Ottobren jostain hupparista muokattu. Päällykangas on tilattu ulkomailta, ja sitä oli niin vähän, että hupusta tuli liian pieni. Harvoin sitä huppua käytetään, meillä ainakaan. Vuorikangas on jotain puuvillaneuleen ja coolmaxin yhdistelmää, kälyn anopin peruja kuitenkin, ja erittäin käyttökelpoista. Vetoketjukin jostain saatu, takin mitta siihen sovitettu. Resorin olen luultavasti ostanut uutena?!, koska sitä on edelleen varastossa, ostopaikasta ei varmuutta.





KILPAILU: Arvaa/tiedä minkä rotuinen koira pipoon on applikoitu :) Vastaa kysymykseen kommenteissa ja jätä nimimerkki :) Arvon jotain kivaa oikein arvanneiden kesken. ARVONTA SUORITETAAN 20.10.2013 ja voittajan nimimerkki julkaistaan täällä silloin!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

kerta kiellon päälle...

Päätin jo, etten tee enää bodeja, koska pottailua pitäisi harjoitella ja bodyt ovat siinä hankalia. Mutta, nuuka kun olen, en voinut leikellä kangasta turhaan. Bodyn etu- ja takakappale ovat nimitäin vanhasta joustofroteepaidastani, joka jäi epäsopivuuden takia vähälle käytölle. Paidan tein aikoinaan itselleni. Muut osat paidasta on käytetty jo aikaa sitten vaippaompeluissa ja hihat olivat jääneet jäljelle, niistä tulikin sopivasti etu- ja takakappale. Tilkuista sain koottua vielä hihat :) Kankaat on kaikki (paitsi resorin alkuperää en muista) Myllymuksuilta tilattu.

Housuista piti tulla TSI-yogapantsit, mutta ajatusvirheen takia niistä tuli liian kapeat. Ei anneta sen kuitenkaan haitata, sillä ovat passelit juuri nyt ja niin ihanat siilipaidan kanssa myös!


Simpukalla on toistakymmentä pipoa, mutta eihän niitä tietenkään löydä koskaan! (keneenköhän olisi tullut...) Yllätin tytön oma piponi päässään ja kun kielsin ottamasta omiani (moni niistä on samassa paikassa -eli hukassa- kuin tytönkin pipot), niin sitten otettiin pikkuveljen pipo. KUN MULLA EI OO YHTÄÄN!!! Eli, tein Simpukalle pipon, sillä kuuluisalla Modan ohjeella. Oli ihan pakko laittaa siihen vähän pitsiä ja nappi, kuten yleinen meininki on. Tuli kyllä kiva! Eksymistä samaan piiloon ei kuitenkaan estä mikään...