Farkusta uutta

Olen farkkutyttö. Kun farkut istuu hyvin, ovat ne yhtä mukavat kuin lökäpöksyt. Koska hyviä farkkuja on hankala löytää, kytän vanhat aina loppuun asti. Kahdet lempifarkkuni olivat jo jonkin aikaa olleet rikkinäisinä (käytössä) ja kun sitten pesin ne, en nostanutkaan niitä enää kaappiini, vaan laitoin suoraan ompelukasaan. Jotta en ottaisi niitä sieltä enää, oli niille pikaisesti suoritettava muodonmuutos.

Pikku-Ukolle tein haarem-farkut, pitkät resorit, jotta menisivät pitkään. NIIN tärkeät taskut olivat kuitenkin väärällä puolellä, hankala pitää käsiä takataskussa, joten voi olla ettei housuista tule lempparit. Jos Herra nyt ylipäätään suostuu niitä toista kertaa jalkaansa laittamaan. Kokeili siis, mutta lensivät samantien päältä. Minusta ihan söpöt kuitenkin, toivottavasti mieli muuttuu.



Housut on leikattu farkuista niin, ettei takataskuja tarvinnut purkaa. Vyötäröllä kuminauha resorin sisällä. muoks: ja kyllä, kelpaavat :)














Simpukalle tein suikaleista mekon. Hyvin oli yksinkertainen toteuttaa pelkällä ompelukoneella. Vyötäröllä pelkkä resori, hame on reilu meidän 6-vuotiaalle, itselle se oli liian lyhyt, olisi ehkä päässyt minun vaatekaappiini :). Jokainen sauma tikattu kaksoisneulalla, pinkillä langalla. Helmassa puuvillapitsi, kuulemma muuta ei tarvitse. (Itse olisin ehkä lisännyt applikaation)

Kotoosta

Pehemiä ja Verson Puoti myivät rikoota ja joustocollegea nimeltä Pohojalaaset, olihan sitä pakko ostaa, kun mainospuhekkin oli tällaane:

“Tälläinen kuva syntyi viime viikon uutisia seuratessani. Karhua ei lähäretä pakohon, vaa sitä mennähän kattomahan, jos se kirkoolla toikkaroo!” Kunnon meininkiä Puukkojunkkareilla! :D
Kuosin suunnittelu: Leena Renko

Aluksi kankahasta tehtihin päähine veljen poijaalle, airoolle pohojalaaselle miähelle. Siitä ei tietenkään kuvaa oo kukaan ottanu. Mutta samanlaane on tulos jouluksi, joten jos siitä joku tonttu kuvan nappaas.

Ittelleni tein koltun ens kesäks ja tairanpa hetikin sitä ruveta käyttämähän. Ja Simpukalle tunikan kans. Nää on ihan mutu-tuntumalla saksittu, vanahoja hyviä t-paitoja mallailemalla.

Pikku-Ukoolle tehtihin paita, saa laittaa sen sitten hoitopaikan valokuvauksehen.

Pikku-Ukko tartti myäs housut, ja saikin tuollaaset "Raappahousut". Kangas on muutaman euron kirpparilöytö ja jotaki tyylikästä pukukangasta, joustaa pikkuusen. Taskunsuus ja pultus on joustokantti, kiiltävä puali ylöspäin.

Pohojalaaset -kangas meniki kokonansa, joten Iso-Ukko jäi iliman. Muttei se pohojalaanen oo, joten ei se tarttekkaan. Pohojalaaseksi ei menaan tulla, vaan synnytähän. Voi että on komiaa!

Pipo päähän syyssäällä

Kävin Seinäjoella käsityömessuilla ja löysin sieltä kauan kaipaamaani kangasta. Oikeastaa en itse kovasti välitä tästä, mutta arvasin, että Simpukka tykkää. Metrin palan raaskin ostaa ja siitä tulikin juuri yksi paita koossa n. 128.

Palanen jäi vielä neliöpipoon, eikä sitten muuta jäänytkään. Pipoille onkin tarvetta kun ilmat ovat kylmenneet. Toinen paksumpi pipo paksusta joustocollegesta ja pinkistä joustofroteesta. Applikaationa Pinkie Pie.

Lasten serkuille meni myös pipot. Kummitytön pipo on yksinkertaista trikoota, joissa rypytys takana ja korvilla kaksinkertainen resori, serkkupoijjaalle meni lippis pohojalaaset trikoosta, vuorena luonnonvalkoinen trikoo. Pohojalaaspiposta ei tullut otettua kuvaa, mutta kissapiposta ehdin napata.

Kummipojan veli täytti 2-vuotta ja tietenkin häntä juhlittiin <3. Lahjatoiveena oli jotain tarpeellista tai lämmpin pipo syyssäähän. Tein ensin lippapipon, mutta siitä tuli pieni :( mahtunee ehkä vuosikkaan päähän (onni on, että sellaisetkin synttärit tiedossa). Tein sitten reippaasti isomman, onneksi kangasta oli vielä. Päällisenä Pehemiältä ostettu joustofrotee, sisus punaista fleeceä, korvien kohdalla molemmissa PUL-kankaan palat pitämään viima kaukana.

Lisäksi tein ihan peruspaidan, kuosina Noshin kuumailmapallo trikoota. Hiat on käännettävät, jos vaikka ovat liian pitkät.

Roosanauha

Osallistuin Saumavara Facebook -ryhmän Roosanauha -haasteeseen. Haasteessa ommellaan jotain huutokaupattavaksi ja varat menevät suoraan Roosanauhakampanjalle. Tänä vuonna uskaltauduin osallistumaan.

Olin suunnitellut huutokohteeksi jotain ihan muuta, mutta yhtäkkiä teki mieleni ommella vaippa?! Ja kun omaa tarvetta ei enää ole, oli tämä ihan hyvä syy tehdä mitä mieli tekee :)

Ompelin yhdenkoon sisätäyttövaipan, vihreä joustofrotee Mussukoilta, on tosi hyvänlaatuista ja paksua muuten, sisus kuivaliinaneulosta muistaakseni Eurokakaasta, KAM-nepit tilattu jo lopettaneesta verkkokaupasta.

 Nyt alkaa ulkonakuvauskin olla jo hieman "harmaata".

Kiitos vaippani huutaneelle sekä tietenkin kaikille huutokauppaan osallistuneille tekijöille ja ostajille!

Arvonnan voittaja

Anteeksi viivätys, nyt on arvonnan voittaja suoritettu vihdoinkin!

Pöksyjen Tuhkimotarina on tällainen:

Kun saummuri olis uusi (joskus 25 vuotta sitten), osallistuin äidin kanssa saumurikurssille. Siellä tutustuttiin saumurin ominaisuuksiin (olisikohan saumuri ollut silloin joku "uusi keksintö" tai villitys) ja samalla oli tarkoitus ommella itselleen joku vaate. Tein siellä collegehupparin ja -housut. Jotain 1990-luvun muodista kertonee tuo "ihana" väri, hupparin kangas oli samaa, mutta siinä oli kuvioita.

Tuhkimo-osuus on tämä :): Jostain syystä housut ovat kulkeneet mukanani kaikki nämä vuodet, vaikka käytetty niitä ei ole. Löysin ne vähän aika sitten "UFO" -laatikosta ja heitin polttoon. Mieheni oli tuonut ne takaisin kun luuli, että olivat joutuneet poltettavien laatikkoon vahingossa. Siitä vähän närkästyneenä aloin miettimään, että jos näistä pöksyistä ei pääse eroon, niin täytyy rekonstruoida niitä hieman. Ja taas ne ovat kaapissa odottelemassa käyttäjää...

Arvonnan voitti HANNARIINA! Onnea!!!